Kyläyhdistys

Pihlajalahden kyläyhdistys on toiminut vuodesta 1983 ensin kylätoimikuntana ja myöhemmin rekisteröityneenä yhdistyksenä.
Toimintamme on aktiivista ympäri vuoden. Järjestämme tapahtumia niin talvella kuin kesä aikana. Tarkoituksena on edistää kylän viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta.

Toivomme yhteydenottoja kylän toimijoihin, jotta voisimme yhdessä ideoida ja keksiä uusia toimintamuotoja kylämme kehittämiseksi.
Pihlajalahden Kyläyhdistys ry

Kyläyhdistyksen historiikki 40 vuodesta

11.6.2023      
     Pauli Nykäsen ja Jouko Jumppasen toimesta huhtikuun 24. päivänä 1983 oli kutsuttu kyläkokous koolle Pihlajalahden koululle. Tässä kokouksessa katsottiin tarpeelliseksi perustaa kylätoimikunta, joka kehittäisi kylää ja olisi lenkkinä kaupungin päättäjiin. 
     Heti alusta alkaen johtokunta tarttui moniin asioihin tehokkaasti ja oli valppaana tekemään ehdotuksia kyläkokouksissa. Mm. nykyinen rivitalo – entinen Honkakoti, jonka harjannostajaiset olivat joulukuussa 1987, on rakennettu kylätoimikunnan idean pohjalta. Myös lasten päivähoito saatiin käyntiin nk. Pason postin tiloissa ja Kommerniemen postikulkuvuoroja lisättiin kylätoimikunnan aloitteesta.      
     Alkuaikana kyläyhdistyksen johtokunta sai avukseen neljä toimikuntaa jakamaan tehtäviä ja jokainen kehitti omaa aluettaan. Näitä toimikuntia oli kulttuuritoimikunta, urheilutoimikunta, asemakaavatoimikunta ja maataloustoimikunta. Näin tehtiin suunnitelmat ja raamit kylän kehittämiselle.

     Ritva Jumppanen toimi puheenjohtajana 10-vuotta. Tältä pohjalta ovat kaikki puheenjohtajat ja johtokunta voineet työtään jatkaa. Ajanhenki luo tarpeen kulloiseenkin toimintaan. Kaiken toiminnan tarkoituksena on kuitenkin ollut pitää kylä elävänä ja vetovoimaisena.
      Urheilukentän rakentaminen aloitettiin v. 1985. Ensimmäinen kylätoimikunnan järjestämä rantakala-ilta järjestettiin jo elokuussa 1983 Mäntyrinteellä, josta myöhemmin tuli suuren suosion saanut Porsas-juhla. Alussa kokonainen possu grillattiin paikan päällä vartaassa, kunnes joku vuosi possu roihahti tuleen. Onneksi rakennukset säästyivät, mutta siitä lähtien juhlissa on tarjottu valmiiksi paistettua possua lisukkeineen. Nykyään possu tulee Tilausravintola Höökin keittiöstä.

     Kylän historialliset nähtävyydet, kuten vanha KIVISILTA kunnostettiin ja RAJAPAIKKA sai historiastaan kertovan taulun. Aarre Pulkkisen opastuksella saimme tutustua Karsikko-kiville sekä Lakkeis-kalliolle, joka on Turun rauhan aikainen rajamerkki. Työt tehtiin talkoilla ja tulosta syntyi. Monta kirjettä lähetettiin päättäjille, ennen kuin asioiden tarpeellisuus sai myönteisen kannan. 
     Pihlajalahden koulun toiminnan aikana kylätoimikunta järjesti äitienpäivän juhlan koululla sekä isänpäivän juhlan, yhteistyössä kylällä toimivien järjestöjen kanssa. 
Kylällämme on ollut paljon lapsia ja näin kyläkoulumme oli taattua aina -90 luvun puoliväliin saakka, kunnes se sitten lopetettiin vähäisen lapsimäärän vuoksi ja lapset siirrettiin Kallislahden kouluun. Päiväkodin toiminta Pihlajalahdessa lopetettiin v. 2002 ja tässäkin asiassa kyläyhdistys oli mukana estämässä lopettamista, mutta lapsia ei ollut tarpeellista määrää. Toimintaa jatkoi perhepäivähoitaja kylällä. 
     Tällä hetkellä Pihlajalahden lapset käyvät koulua Kallislahdessa ja päivähoidossa Kallislahden koulun pihapiirissä. Oppilaiden vanhemmat ja kyläyhdistys toimivat aktiivisesti koulun säilyttämisen puolesta. 
     
      Kylällä toimi kyläkauppa - 80-luvulla Osuuskauppa, josta tuli sitten 90-luvulla Marttisen kyläkauppa – se oli mukava tapaamispaikka. Marttisen kyläkauppa lopetti v. 1998 kesän lopulla. 
     Kylän aktiivisuus ei suinkaan hiipunut koulun ja kaupan sulkemisen takia, vaan toiminta on jatkunut aktiivisena näihin päiviin asti. Esitettä kylän palveluista alettiin toimittaa 1990 luvulla. Kylätoimintapäiville osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan ja hauskat lauluillat Höökissä ovat muodostuneet joka kesän tapahtumaksi.
      Vuoden 1998 syksyllä pääsimme mukaan EU:n rahoittamaan Pihlajavesi-projektiin ja saimme tietokonekurssin Pihlajalahteen. Kurssit pidettiin Pason postin tiloissa, jonka nimi muutettiin Tietotuvaksi. Projekti kesti yhden vuoden ja saimme palkattua myös yhden työntekijän työllisyysvaroilla, joka hoiti myös muita kylän asioita. Opettajana kurssilla toiminut Pekka Sairanen teki kylästämme sivut myös Internettiin. Tällä hetkellä kyläyhdistyksellä on omat kotisivut www.pihlajalahti.com, Facebook-sivut sekä Instagram.      
      
     Kyläyhdistys rekisteröitiin kurssin aikana. Rekisteröinnin myötä liityimme jäseneksi Järvi-Suomen Kylät ry:n ja Piällysmies ry:n. 
Pihlajalahden Kyläyhdistykseen kuuluu Pihlajalahden keskusta, Kommerniemi, Otavaniemi, Ihanne, Sydänmaa, Näreikkö, Saukkola, Pölläskylä, Maarala ja Kiurala. 
Kyläyhdistyksen jäseniltä ei peritä jäsenmaksua ja jäseniin kuuluu automaattisesti kaikki kylän asukkaat, joten jokaisen panos kylämme hyvinvointiin on tärkeä ja tervetullut. 
     
     Tietotuvan tilat olivat käytössämme v. 2003 maaliskuulle, jolloin kiinteistö myytiin yksityiselle.
     Sotaveteraanien muistolaatta, joka on ollut Tietotuvan seinällä, sai uuden pysyvän paikan kentän laidalle.
     Kesäkuun 6. päivänä 1998 avattiin Kyläyhdistyksen toimesta kesätori kioskin vierelle ja se toimi v. 2004 asti. Nykyään jo useamman vuoden ajan Mäntyrinteen parkkipaikalla järjestetään Juhannustori. 

     Vuosituhannen vaihteessa saimme Pihlajalahteen uuden retkilaiturin kyläyhdistyksen ja Työväenyhdistyksen toimesta, jonka rakentamisesta vastasi TE-keskus. Myös rahoitus hoitui sieltä kautta. Retkilaituri on palvellut veneilijöitä vuoteen 2015, jolloin se todettiin huonokuntoiseksi ja kaupunki purki sen pois. Tällä hetkellä on tavoitteena uuden laiturin rakentaminen ja Timo Lajunen hoitaa laiturin hanketta eteenpäin. 
     
    2000-luvun taiteessa olemme osallistuneet joka talvi latujen kunnossapitoon, johon olemme saaneet Savonlinnan kaupungilta avustusta vuosittain. Kallislahden kyläyhdistyksen kanssa olemme järjestäneet kuutamohiihdot. 
     Kyläyhdistys sai ostettua kaupungilta urheilukentän kyläläisten käyttöön. Tätä asiaa hoiti kiitettävällä tavalla Kyösti Litmanen. Sitä oli kunnostettu kesäpelejä varten ja se oli ahkerassa käytössä. Nyt suunnitellaan kentän kunnostamista ja ideoidaan sen uusiokäyttöä.    

     Vuoden 2002 merkittäviä projektejamme on ollut Pihlajalahden pohjukan ruoppaus ja maisemointi. Saimme EU-rahaa työn suorittamiseen, sillä lahden pohjukka oli pahasti rehevöitynyt ja vedenlaatu huonontunut. Sakari Lappalainen valvoi kyläyhdistyksen edustajana ruoppauksen ja maisemoinnin ja Tielaitos on luvannut toisen rummun tienpengereeseen. Sitä kuitenkaan ei koskaan tullut, mutta vuonna 2022 rumpu on vaihdettu isompaan. 

     V. 2006 Kyläyhdistys oli mukana Pihlajalahden Erämies ry:n kanssa metsästysmajan ja lahtivajan rakentamishankkeen alkuun saamiseksi. Rajoitus tuli Piällysmies ry:n kautta leader-rahoituksena. 

     Vuoden 2010 Asta-myrskyn myötä Mäntyrinteen tanssitoiminta on hiipunut, ainoastaan Possujuhlat pidettiin perinteisesti Mäntyrinteen tanssilavalla. Pihlajalahden 
     Kyläyhdistys järjesti Juhannustanssit Mäntyrinteen tanssilavalla v. 2019, koska lavan avajaisista tuli kuluneeksi 60 vuotta. Tapahtuma osoittautui yleisömenestykseksi. Siitä lähtien Kyläyhdistys on järjestänyt Juhannustanssit. 

     V. 2020-2022 toteutettiin Siltahanke Myllyjoen yli sekä retkeilyreitti rajapaikalle. Hankkeeseen kuului myös opastetaulu Mäntyrinteen eteen ja opastekyltit. Hankkeen vetäjänä toimi Timo Lajunen. Heinäkuussa 2022 järjestettiin ensimmäinen opastettu kävelyretki rajapaikan muistomerkille. 

     Pilkkikisat Kyläyhdistys on järjestänyt kevät talvella useamman kerran, mutta nykyisin siitä toiminnasta on luovuttu. Talkootyöllä, arpajaisilla sekä muurinpohjalettujen paistamisella olemme keränneet varoja toimintaan. Koko toiminnan ajan on muistettu uusia kyläläisiä ja rotinoilla vauvoja. Romulava on keväisin paikalla ja lava keräyspaperille ympäri vuoden. Tienvarsien siivoustalkoot on järjestetty kevään 2003 saakka, mutta nyt ne kiellettiin, koska ei ollut kurssin käyneitä roskien kerääjiä. Veneille on paikat varattu myös Ihanteeseen. On järjestetty kirkkokyytejä, teatteriretkiä, virkistyspäiviä ym.
     Uudenvuoden vastaanottajaiset olemme järjestäneet ensin Kallislahden kyläyhdistyksen kanssa vuorovuosin ja nykyään vuosittain Pihlajalahden urheilukentällä.
    
     Lopuksi kiitämme kaikkia kylän asukkaita ja hallituksen jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Toivottavasti tämä työ kylämme parhaaksi saa jatkoa ja uusia mahdollisuuksia. 

     Tämä kaunis Pihlajaveden luonto antaa meille voimia ja kutsuu taas paikalle kesäasukkaat ja turistit viihtymään kylässämme.

Kyläyhdistyksen historiikki

     Huhtikuun 24. päivänä 1983 oli kutsuttu kyläkokous koolle. Tässä kokouksessa katsottiin tarpeelliseksi perustaa kylätoimikunta, joka kehittäisi kylää ja olisi lenkkinä kaupungin päättäjiin. Heti alusta alkaen johtokunta tarttui moniin asioihin tehokkaasti ja esitti kyläkokoukselle mm. Honka-kodin rakentamista. Asia eteni ja uuden kodin harjakaisia vietettiin joulukuussa 1987. Myös lasten päivähoito saatiin käyntiin nk. Pason postin tiloissa ja Kommerniemen postikulkuvuoroja lisättiin kylätoimikunnan aloitteesta.
     Urheilukentän rakentaminen aloitettiin v. 1985 ja ensimmäinen kylätoimikunnan järjestämä rantakala-ilta oli jo v. 1983 Mäntyrinteellä. Työväenyhdistys antoi lavan vuokratta ja osallistui kustannuksiin. Myöhemmin tilaisuus muutettiin porsasjuhlaksi, jolla nimikkeellä tapahtumaa jatketaan tänäkin kesänä. Kylätoimikunta järjesti myös äitienpäivän juhlan koululla sekä isänpäivän juhlan, yhteistyössä kylällä toimivien järjestöjen kanssa.
     Kylän historialliset nähtävyydet, kuten vanha kivisilta kunnostettiin, rajapaikka sai historiastaan kertovan taulun ja Aarre Pulkkisen opastuksella saimme tutustua Karsikko-kiville sekä lakkeiskalliolle, joka on Kustaa III aikainen rajamerkki. Työt tehtiin talkoilla ja tulosta syntyi. Monta kirjettä lähetettiin päättäjille, ennen kuin asioiden tarpeellisuus huomioitiin.
     Alkuaikana kyläyhdistyksen johtokunta sai avukseen neljä toimikuntaa jakamaan tehtäviä ja jokainen kehitti omaa aluettaan. Näin tehtiin suunnitelmat ja raamit kylän kehittämiselle.
     Ritva Jumppanen toimi puheenjohtajana 10-vuotta ja hänen viitoittamansa toiminnan pohjalta kaikki puheenjohtajat ja johtokunta on voinut jatkaa toimintaa tähän päivään saakka. Uhkakuvia maaseudun autioitumisesta on ollut, mutta kylää on pyritty pitämään elävänä jotta asukkaat pysyisivät.
     Kylällämme on ollut paljon lapsia ja näin kyläkoulumme oli taattua aina -90 luvun puoliväliin saakka, kunnes se sitten lopetettiin vähäisen lapsimäärän vuoksi ja lapset siirrettiin Kallislahden kouluun.
     Kyläkauppa toimi ja oli mukava tapaamispaikka. Esitettä kylän palveluista alettiin toimittaa 1990 luvulla. Kylätoimintapäiville osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan ja hauskat lauluillat Höökissä ovat muodostuneet joka kesän tapahtumaksi.
     Vuoden 1998 syksyllä pääsimme mukaan EU:n rahoittamaan Pihlajavesi-projektiin ja saimme tietokonekurssin Pihlajalahteen. Kurssit pidettiin Pason postin tiloissa, jonka nimi muutettiin Tietotuvaksi. Projekti kesti yhden vuoden ja saimme palkattua myös yhden työntekijän työllisyysvaroilla, joka hoiti myös muita kylän asioita.
     Kyläyhdistys rekisteröitiin kurssin aikana. Opettajana kurssilla toiminut Pekka Sairanen teki kylästämme sivut myös Internettiin. Rekisteröinnin myötä liityimme jäseneksi Järvi-Suomen Kylät ry:n ja Piällysmies ry:n.
     Tietotuvan tilat olivat käytössämme v. 2003 maaliskuulle, jolloin kiinteistö myytiin yksityiselle.
     Sotaveteraanien muistolaatta, joka on ollut Tietotuvan seinällä, sai uuden pysyvän paikan kentän laidalle. Marttisen kyläkauppa lopetti v. 1998 kesän lopulla ja v. 1999 tuli kaupungin taholta päätös koulun lopettamisesta. Kyläyhdistys yritti vaikuttaa lopettamispäätökseen, siinä kuitenkin onnistumatta.
     Kesäkuun 6. päivänä 1998 avattiin Kyläyhdistyksen toimesta kesätori kioskin vierelle ja se toimi v. 2004 asti. Päiväkodin toiminta Pihlajalahdessa lopetettiin v. 2002 ja tässäkin asiassa kyläyhdistys oli mukana estämässä lopettamista, mutta lapsia ei ollut tarpeellista määrää. Toimintaa jatkaa perhepäivähoitaja kylällä.
     Vuosituhannen vaihteessa saimme Pihlajalahteen uuden retkilaiturin kyläyhdistyksen ja Työväenyhdistyksen toimesta, jonka rakentamisesta vastasi TE-keskus. Myös rahoitus hoitui sieltä kautta. Latujen kunnossapitoon olemme osallistuneet joka talvi, ja kyläyhdistys sai ostettua kaupungilta urheilukentän kyläläisten käyttöön. Tätä asiaa hoiti kiitettävällä tavalla Kyösti Litmanen.
     Talkootyöllä, arpajaisilla sekä muurinpohjalettujen paistamisella olemme keränneet varoja toimintaan. Kallislahden kyläyhdistyksen kanssa olemme järjestäneet vuorovuosin uudenvuoden vastaanottajaiset, samoin kuutamohiihdon.
     Viimeisin projektimme, eikä suinkaan vähäisin, on ollut Pihlajalahden pohjukan ruoppaus ja maisemointi. Saimme EU-rahaa työn suorittamiseen, sillä lahden pohjukka oli pahasti rehevöitynyt ja vedenlaatu huonontunut. Sakari Lappalainen valvoi kyläyhdistyksen edustajana ruoppauksen ja maisemoinnin ja Tielaitos on luvannut ensi vuonna toisen rummun tienpengereeseen.
     Uusia kyläläisiä on muistettu sekä vauvoja rotinoilla. Pilkkikilpailut on järjestetty kevät talvella, kesäkukkien myynti keväällä, naisten voimisteluillat kerran viikossa Anna-Liisa Kettusen ja Pirjo Tolvasen johdolla. Romulava on keväisin paikalla ja lava keräyspaperille ympäri vuoden. Tienvarsien siivoustalkoot on järjestetty kevään 2003 saakka, mutta nyt ne kiellettiin, koska ei ollut kurssin käyneitä roskien kerääjiä. Veneille on paikat varattu myös Ihanteeseen.
     Lopuksi kiitän kaikkia kylän asukkaita ja johtokunnan jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Toivon, että johtokunnan tekemä työsarka kantaa kauas ja työmme kylämme parhaaksi saa jatkoa ja uusia mahdollisuuksia.
     Tämä kaunis Pihlajaveden luonto antaa meille voimia ja kutsuu taas paikalle kesäasukkaat ja turistit viihtymään meidän kanssa.

Riitta-Liisa Kallioinen
Etsi