Tutustumiskohteet

Turun rajapaalun infotaulu, Pihlajalahti

Turun rauhan rajapaalu

Pihlajalahti Vuosina 1741-43 Ruotsin ja Venäjän välillä käyty ns Hattujen sota ja siihen liittyvä pikkuvihan nimellä tunnettu venäläismiehitys Suomessa päättyi Turussa 7.8.1743 solmittuun rauhansopimukseen, joka tunnetaan Turun rauhan nimellä. Sopimuksen seurauksena kaakkoinen Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle. Venäjälle oli tärkeää saada Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna hallintaansa ja tämä asia järjestettiin tekemällä rajaan pohjoiseen suuntautuva uloke, joka kiersi Olavinlinnan kahden Ruotsin peninkulman etäisyydeltä. Tämä kiila sulki sisäänsä Savonlinnan ja Olavinlinnan ja katkaisi vuosisataiset yhteydet Savonlinnan itä- ja länsipuolisten alueiden välillä. Viivottimella kartalle vedetty raja ei katsonut paikallisia olosuhteita vaan leikkasi talojen ja kylien maiden läpi jättäen puoliskot eri valtakuntien alueille. Tämä korostui erityisesti Savonlinnan länsipuolella sijaitsevassa Pihlajalahden kylässä, jonka raja käytännössä leikkasi kahtia. 

Vuosina 1788-90 käydyn Kustaa III:n sodan avulla Ruotsi yritti valloittaa Turun rauhassa menettämänsä alueet korkojen kera, mutta vuonna 1790 solmitussa Värälän rauhassa raja jäi ennalleen. Myös Pihlajalahdessa käytiin pienempiä kahakoita kyseisen sodan aikana. Suomen sodan 1808-09 jälkeen koko Suomi joutui Venäjän alaisuuteen ja Turun rauhan raja jäi historiaan ja sen katkaisemat yhteydet palautuivat. 

Sille paikalle, jossa ikivanha Savonlinnan ja Lappeenrannan välinen tie ylitti Ruotsin ja Venäjän välisen Turun rauhan rajan vuosina 1743-1809, Pihlajalahden kyläyhdistys on vuonna 1992 pystyttänyt alkuperäisen rajapaalun näköiskappaleen ja rakentanut pienen katoksen, jossa on informaatiota Turun rauhan rajan ajasta Pihlajalahdessa, kylän historiaa sekä Pihlajalahden vanhan sotilaskartan näköispainos noilta ajoilta. Kaikille historiasta kiinnostuneille mielenkiintoinen kohde. 
Etsi